Afrikan Tähti, Nani

s. Nkurenkuru, Namibia v. 1993 - k. kotonaan Niisikadulla 25.11.2008

Nani teki pitkän matkan, kun hän aikoinaan lensi Namibiasta Suomeen. 
Toiselle pitkälle matkalleen hän lähti marraskuisena iltapäivänä meidät
kaikki yllättäen. Hän etääntyi hiljalleen, rauhallisesti syliin nukahtaen. 
Kuollessaan hän oli lähes 15-vuotias. Nanin hauta on puutarhassa Oton vierellä.

Nani oli suuri persoona. Hänen silmiensä kirkas sini säilyi loppuun saakka.

"Afrikan tähden tarina", julkaistu Me Burmat -lehdessä 2/1999

Afrikan Tähti lensi Suomeen Namibiasta toukokuussa 1995. Olimme Vantaan lentokentällä vastassa, kun sisareni perheineen oli tulossa lomalle Suomeen. Kentällä liikkui huhu, että perheellä olisi kissakin matkassa.. Ja hämmästys oli suuri, niin myös meidän ilomme, kun matkatavaroissa päällimmäisinä keikkuivat isokokoiset vanerilaatikko ja rottinkiarkku. Jälkimmäisessä kissa oli matkustanut Namibiasta Lontooseen, jossa ’turvallisuussyistä’ Finnairin säännöt vaativat kissan siirtämistä vankkarakenteisempaan vanerilaatikkoon. Sieltä verkkoikkunan takaa tuikkivat tutut siniset silmät. Pienen pieni loppua kohden lisääntynyt huoli siitä, tuoko sisareni oikean kissan, väistyi.

Kotiin tultuaan Afrikan Tähti kävi eläinlääkärillä, jota olin jo etukäteen informoinut kissan aikaisemmista elinolosuhteista. Omat kissamme Otto ja Ginny olivat muuttaneet pariksi viikoksi ystäväperheeseen, sekä turvallisuussyistä että afrikkalaisen maahanmuuttajan kotiutumisen helpottamiseksi. Kissa kävi elämänsä ensimmäisessä kylvyssä, ja hiljalleen alkoi tutustua sisäkissan elämäntapaan. Kutsumanimekseen hän sai Nani (kuangalin kieltä, tarkoittaa ’no totta kai!’) Ensimmäiset kuukaudet Nani asui makuuhuoneessa verkko-oven takana, koska muut kissamme osoittautuivat rasisteiksi.

Nyt yhteisolo on jo pitkään sujunut mutkattomasti. Nani ei muiden kissojen seuraa kaipaa, vaan torjuu lähes aina toisten lähentely-yritykset, ja jopa pentujen viattomat, ihastuneet tuttavuuden hieromiset Nani lopettaa lyhyeen. Nani on ihmisen kaveri, uskollisesti ja määrätietoisesti se on ensimmäisenä ovella vastassa kotiin palatessamme. Kovalla äänellä Nani ilmoittaa, milloin oma auto on lähestymässä kotipihaa. Aikaa myöten Nanin karhea turkki on muuttunut silkkimäiseksi ja hiekanvaalea väri on tummunut.

TAPAAMINEN AFRIKASSA

Tapasimme Afrikan Tähden tammikuussa 1995. Olimme matkustaneet kuukaudeksi Afrikkaan, Namibiaan. Viikon ajan asuimme sisareni perheen luona Nkurenkurussa, lähellä Angolan rajaa, aluetta, josta lähetystyöntekijät käyttävät kuvaavaa sanontaa ’puska’. Alkuasukkaat elivät savi- ja bambumajoissa. Alueen vitsauksina olivat esim. työttömyys, alkoholiongelmat, lapsiäidit.

Elämän ankeutta lisäsi vierailumme ajankohtana pitkään jatkunut kuivuus. Miehet istuivat varjossa, odottivat sadetta ja joivat viinaa, jota naiset keittivät siemenviljaksi varatusta viljasta. Pienet lapset täyttivät vatsansa ’mäskillä’. Nälän ja muiden ongelmien jatkuminen oli ennustettavissa. Angolan puolelta kuului öisin sateentekijöiden rumpujen kumina.

Afrikan Tähti asui vierasmajamme naapurissa pihakissana. Se oli laiha, koska oli vasta lopettanut imettämisen, ja vierailumme aikana pihapoika lopetti sen viimeisenkin pennun.

 

Koko viikon ajan kissa teki aktiivisesti tuttavuutta kanssamme. Kun palasimme majapaikkaamme mihin vuorokauden aikaan tahansa, sen äänekäs tervetuliaisnaukuna kuului milloin pimeästä yöstä, milloin paahtavasta kuumuudesta. Untamme se vartioi nukkumalla ikkunalaudalla hyttysverkon ulkopuolella.

Eron hetki oli haikea, kun jatkoimme matkaamme. Suruamme lisäsi, kun kuulimme, että kissan perhe oli kevään aikana lähtemässä Namibiasta ilman kissaa.

Kun seurasimme Etoshan luonnonpuistossa pimeässä yössä muiden turistien kanssa, miten leijonat, kirahvit, elefantit ja lukemattomat muut eläimet kävivät juomassa valaistulla lähteellä, kissaystävämme muisto kaihersi mieltä. Kovan ajattelutyön päätteeksi valkeni yhtäkkiä ongelmalle yksinkertainen ratkaisu: Totta kai kissa muuttaisi Suomeen!

 

MUODOLLISUUDET

Sisareni lupautui yhdyshenkilöksi alkuhämmennyksestään selvittyään. Suomeen palattuani selvitin eläinten maahantulomääräykset Namibiasta. Elettiin Ebola-viruksen aikaa, mutta onneksemme Namibia jäi saastuneen alueen ulkopuolelle. Myöskään karanteenimääräyksiä ei maiden välillä ollut.

Kolme kuukautta ennen Suomeen saapumistaan kissa kävi parin sadan kilometrin päässä Rundussa eläinlääkärissä. Kissa sai viralliset paperit nimellä Höppänä Hankela, syntymäajakseen 15.08.1993 ja rotumäärityksen ’siamese cross’. Rokotuksen lisäksi kissa steriloitiin. Sitten alkoi molemmin puolin odotuksen aika.

 

Ennen lentomatkaansa toiselle puolelle maapalloa Afrikan Tähti asui pari päivää hotellissa Windhoekissa Namibian pääkaupungissa, teki tarpeensa kotipihalta mukaan otettuun hiekkaan, ja nukkui elämänsä ensimmäisiä öitä vuoteessa lakanoiden välissä. Alusta alkaen Afrikan Tähti on osoittanut omaavansa ihanteellisen kyvyn maltillisesti ja itsenäisesti sopeutua uusiin yllättäviin tilanteisiin.

Afrikan Tähden vakiopaikka on nukkua pyykkikoneen päällä. Kun se joskus nukkuessaan ääntelee ja värisyttää jalkojaan, ajattelen sen uneksivan synnyinmaastaan, sen kuumasta hiekasta ja vikkelistä sisiliskoista. Mietin, kaipaako Nani aikaisempaan elämäänsä ja olemmeko toimineet liian itsekkäästi, kun toimme hänet Suomeen. Vai oliko ratkaisu alun perin Nanin oma, hänhän meidät valitsi.